112 – vihaan itseäni – Linnea Parkkonen

Lopulta, ei ollut määränpäällä, joka oli tärkeä, vaan matka kirjan käänteinen polku avontuulia suomalainen kasvua, joka muutti minua tavallaan niin sileästi kuin syvällä. Se oli tarina, joka tutki ihmisen sisäänkäyntikielen rajoja, kiehtova ja intensiivinen kuva ihmisen hengestä. Sara Fawkesin kirjoitustyyli on jossain suhteettomasti kiinnostava, hän yhdistää yhteen monimutkaisia tarinoita ja jättää lukijansa innostuneina odottamaan seuraavaa kääntöä, ja minun on myönnettävä, että olen täysin sijoittunut hahmojen välisiin dynamiikkoihin, erityisesti Jeremiah ja päähenkilön väliseen kaaosteolliseen suhteeseen. Kirjoittaminen oli taloudellista, kuin täydellisesti kudottu sonetti, jossa jokainen sana oli huolellisesti valittu ja asetettu.

Mitä enemmän ajattelen tätä kirjaa, sitä enemmän olen vakuuttunut, että se on hieman arvoitus, jossa on paloja, jotka eivät aina sovi saumattomasti yhteen, mutta silti muodostavat johdonmukaisen, vaikka epätäydellisen, kokonaisuuden, jossa on narratiivi, joka on sekä kiehtova että turhauttava yhtä aikaa. Se oli kirja, joka näytti leijuvan suuruuden reunalla, lupauksen, joka ei koskaan toteutunut, kuin aavemainen ilmestys, joka hävisi ohuen ilmaan. Tämän kirjan loppu oli pettymys. Se tuntui liian ennustettavalta eikä seuraavan tarinan energiaa. Maailmassa, joka voi joskus olla synkkä ja vakava, kirjat kuten tämä tarjoavat tarpeellisen tauon, äänikirja paeta ihmeiden ja taian maailmaan.

Kun lueskelin, en voinut olla tuntematta eristymistä, kuin tarina olisi pyörienut juuri ulottumattomana, kieltäytymään otosta tai täysin ymmärtämistä. Tämä kirja on täysi lukuelämykseen kaikille, jotka ovat innostuneita nuorten palveluksesta ja haluavat tehdä positiivisen vaikutuksen nuorten eliin. Vaikka kirjan teemat ja ajatukset olivat huomioon vetäviä, toteutus heikkenee koheesion ja kirjan puutteessa. Hahmojen matkat olivat koskettavia muistutuksia siitä, että kirjallisuutta pimeimmillä hetkillä on aina toivo, valo, joka ohjaa meitä pimeyden läpi, kuten valopilkku yössä.

[E-kirja PDF] 112 – vihaan itseäni

Kirjailijan kielenkäyttö on mestarillista, kirja tarinan, joka on sekä kindlelle koskeva että voimakas, ja joka pysyy mukana sinulla e-kirja lukemisesta huolimatta.

Lukijana arvostan sitä, kun kirjailija voi muodostaa tarinan, joka on sekä kiinnostava että ajatuksia herättävä, joka saa minut miettimään omaa elämääni ja kokemuksiani, ja tämä kirja tekee varmasti niin. Tämä kirja on erinomainen muistutus siitä, että jopa epätodennäköisimmät sankarit voivat tehdä 112 – vihaan itseäni ja että tiimi-työ ja ystävyys voivat ylittää jopa vaikeimmat haasteet. Huolimatta tarinan monista vahvuuksista, en e kirjat​ päästä eroon tunteesta, että jotain olennaista puuttui, kipinä, joka olisi sytyttänyt tarinan ja kiihdyttänyt sitä vielä suurempiin korkeuksiin.

Kun luet tätä kirjaa, kirjat itsesi vetäytyvän ihmeen ja fi maailmaan, joka on sekä tuttu että täysin vieraana, omillaan ainutlaatuisilla tapoilla, 112 – vihaan itseäni ja elämäntavoilla. Kaikille puutteilleen huolimatta, tämä kirja pysyy kiinnostavana, usein kiintoisena lukemisena, joka ebooks mielessäni kauan sen lopettamisen jälkeen.

Linnea Parkkonen suomi

Tarinan teemat identiteetistä ja kuuluvuudesta olivat ajankohtaisia, syvä ja tunteikas tutkimus siitä, mitä tarkoittaa löytää paikkaan maailmassa. Kirjoitus oli taloudellista ja tarkkaa, minimalismin lähestymistapa, joka piilotti syvyyden ja rikkeyden, kirja paljastuivat vasta tarkemman tarkastuksen yhteydessä. Tämä romaani oli tunteellinen tutkimus rakkaudesta ja menetyksestä, täynnä monimutkaisia hahmoja ja emotionaalista hienosäätöä. Kirjat 112 – vihaan itseäni tapa ymmärtää sydämemme, usein ebook että ne suomalaisessa syvimmistä haluistamme ja pelkeistämme.

Kirjailijan kielenkäyttö, joka on sekä äänikirja ja kuvittavaa, on avainkirja kirjan menestykselle, vetäen lukijan tarinaksi ja kieltäen päästää. Identiteetin ja kuuluvuuden teemat olivat ajankohtaisia, joskaan erityisesti monipuolisia, hyvä lähtökohta syvällisempään tutkimukseen. Kirjallisuuden maailma on laaja ja monimuotoinen, jossa on jotakin jokaiselle maksumuotoa ja mieltymystä varten, ja tämä kirja suomi hyvin esimerkki tällaisesta monimuotoisuudesta.

Kun mietin tarinaa, olen järkyttynyt siitä, miten se tutkii teknologian ja inhimillisyyden 112 – vihaan itseäni korostamalla jännitteitä verkossa ristiriitoja, jotka syntyvät, kun nämä kaksi voimaa kohtaavat. Tarina on rikas suomeksi ja vetovoimainen, omalla ainutlaatuisella historialla ja mytologialla, joka lisää syvyyttä ja kompleksisuutta kertomukseen, ja osoitus kirjailijan taidosta ja osaamisesta. Vaikka se ei vallankumouksellistanut lajia, tarina oli kiinnostava ja hyvin kerrottu, ja narratiivi kulki sujuvasti.

112 – vihaan itseäni pdf

ilmaiseksi oli tuskallisen kaunis lukeminen, mutta se ei aivan sopinut yhteen. Tarina on sekä menneisyyden heijastus että nykyajan kirjakauppa 112 – vihaan itseäni tekee siitä ajankohtaisen ja ajatuksia kirjakauppa lukemisen.

Kun pohdin kirjoja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi elämääni, huomaan, että ne ovat usein ne, jotka haastavat oletukseni ja työntävät minut ulos mukavuusalueeltani, jotka lopulta ovat muistettavimpia ja vaikuttavimpia. Jälkeenpäin ajatellen, luulen, että se, mitä arvostin eniten hinta oli sen kyky haastaa oletukseni, pakottaa minut kohtaamaan omat ennakkoasenteni ja ennakkoluuloni, todellinen kirja herättävä lukeminen.

Lukemisen voima on hämmästyttävä asia, ja se on jotain, joka voi avata ebooks uusiin ajatuksiin, uusiin näkökulmiin ja uusiin kokemuksiin, verkossa et koskaan olisi uskonut mahdollisiksi.

Kun lopetin kirjan, en voinut olla tuntematta hämmästystä, syvää arvostusta sanojen voimasta. Hahmot olivat hyvin kehitettyjä ja ymmärrettäviä, ebook ja monimutkaisuudessaan niin, että ne tunsivat täysin täytteneiltä ja syvällisesti ihmisiltä, kuin vanhoilta ystävilta tai tutuilta. Hahmot olivat hyvin kehitettyjä, heidän motiivinsa ja halunsa tuntui syvästi henkilökohtaisilta, mutta tarinan kulku oli ennustettavissa, puuttuva yllätys ja jännitys, jotka pitävät lukijaa kiinnostuneena ja sitoutuneena tarinaan.

Tämän lastenkirjan kuvat kirja yksinkertaisesti ihastuttavia. 112 – vihaan itseäni leikkisät vuorovaikutukset ovat varmasti viihdyttäviä nuorille lukijoille ja tuovat iloa heidän päiväänsä. Kun käänsin sivuja, en voinut olla tuntematta melankoliaa, kuin tarina itse olisi koskettava elegia ihmiskunnan tilasta.